Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ehtoja ja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 s\u00e4\u00e4telee kolme tekij\u00e4\u00e4: ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n lait, ty\u00f6nantaja- ja ty\u00f6ntekij\u00e4j\u00e4rjest\u00f6jen solmimat ty\u00f6ehtosopimukset ja yrityksiss\u00e4 ja ty\u00f6paikoilla paikallisesti sovitut sopimukset.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 luo pohjan ty\u00f6ntekij\u00e4n asemalle, oikeuksille ja velvollisuuksille sek\u00e4 ty\u00f6ehdoille. Keskeisimpi\u00e4 t\u00e4llaisia lakeja ovat esimerkiksi ty\u00f6sopimuslaki, ty\u00f6aikalaki ja vuosilomalaki sek\u00e4 virkasuhteita koskevat lait.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6ntekij\u00f6iden asemaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 turvataan my\u00f6s esimerkiksi ty\u00f6turvallisuuslain, yhdenvertaisuuslain ja yhteistoimintalain avulla.<\/p>\n\n\n\n
Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n pohjautuvat my\u00f6s esimerkiksi el\u00e4kkeet ja ty\u00f6tt\u00f6myysturva. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4 ty\u00f6markkinoiden ty\u00f6ntekij\u00e4- ja ty\u00f6nantajakeskusj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on keskeinen rooli maan hallituksen ohella (ns. kolmikantainen valmistelu). JHL:n j\u00e4seni\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6markkinoiden sopimisen tasolla edustaa SAK<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden muodostamat valtakunnalliset ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t sopivat ty\u00f6ehtosopimuksia. Julkisella alalla sovitaan my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 vastaavasti virkaehtosopimuksia.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 mainituilla sopimuksilla voidaan sopia ty\u00f6markkinoiden pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja ty\u00f6ehdoista, yleens\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n kannalta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 paremmin. Suomessa ei ole lakia eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 v\u00e4himm\u00e4ispalkasta ja palkkaus m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyykin Suomessa ty\u00f6- ja virkaehtosopimuksilla.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 sopimukset sovitaan j\u00e4rjest\u00f6jen kesken m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi (ns. sopimuskausi). M\u00e4\u00e4r\u00e4ajan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 kunkin ty\u00f6- tai virkaehtosopimuksen osapuolet neuvottelevat sopimuksen uudistamisen ehdoista. N\u00e4iss\u00e4 sopimusneuvotteluissa l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat yleens\u00e4 edellisen sopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset.<\/p>\n\n\n\n Sopimuksen mukaisen palkkauksen ja muiden ty\u00f6ehtojen muutoksista syntyy niin sanottu kustannusvaikutus, joka osaltaan s\u00e4\u00e4telee, rajoittaa ja ilment\u00e4\u00e4 muutosten suuruutta ja vaikutusta ty\u00f6nantajan ty\u00f6voimakustannuksiin.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6ehtoja ei siis jokaisella neuvottelukierroksella neuvotella uudestaan niin sanotusti puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4. Ty\u00f6ehtosopimustoiminnassa on viime k\u00e4dess\u00e4 kysymys ty\u00f6ntekij\u00e4puolella ty\u00f6panoksen myymisest\u00e4 ty\u00f6rauhaa vastaan ja ty\u00f6nantajapuolella ty\u00f6panoksen ostamisesta ja ty\u00f6rauhan takaamisesta sitoutumalla sopimuksessa sovittuihin ty\u00f6ehtoihin.<\/p>\n\n\n\n JHL solmii yhteens\u00e4 noin 60 valtakunnallista ty\u00f6ehtosopimusta koskien eri toimialoja ja yrityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6- ja virkaehtosopimuksissa valtakunnalliset sopijaosapuolet sopivat, mist\u00e4 ty\u00f6ehdoista voidaan sopia paikallisesti toisin yrityksiss\u00e4 ja ty\u00f6paikoilla (ns. sopimusaukko).<\/p>\n\n\n\n Paikallisen sopimisen osapuolina toimivat yleens\u00e4 ty\u00f6nantaja ja ty\u00f6ehtosopimuksen solmineen ammattiliiton luottamusmies.<\/p>\n\n\n\n Paikallisella sopimisella voidaan parhaimmillaan ottaa huomioon yrityksen ja ty\u00f6paikan toiminnan luonne ja olosuhteet niin, ett\u00e4 sopimisesta hy\u00f6tyv\u00e4t sek\u00e4 ty\u00f6nantaja ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t.<\/p>\n\n\n\nTy\u00f6- ja virkaehtosopimusj\u00e4rjestelm\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Paikallinen sopiminen<\/h2>\n\n\n\n
Aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 tietoa muualla:<\/h4>\n\n\n\n