Ammattiliittosi JHL neuvottelee monista ty\u00f6ehtosopimuksista, kun liittokierros p\u00e4\u00e4see t\u00e4yteen vauhtiin. Liitto puolustaa j\u00e4sentens\u00e4 etuja ja hakee neuvotteluissa my\u00f6s palkankorotuksia, mutta mit\u00e4 tarkoittavatkaan neuvottelujen aikana viljellyt termit yleissitovuus, paikallinen sopiminen tai per\u00e4lauta?<\/p>\n\n\n\n
Sanaston l\u00e4hteen\u00e4 on k\u00e4ytetty monien ty\u00f6markkinoilla toimivien j\u00e4rjest\u00f6jen verkkosivuja. L\u00e4htein\u00e4 on k\u00e4ytetty muun muassa Ty\u00f6v\u00e4en sivistysliitto TSL:n julkaisemaa Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4sanastoa<\/a>, Ty\u00f6suojeluhallinnon verkkopalvelua <\/a>ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin wiki-sivustoa.<\/a> <\/p>\n\n\n\n Liity sin\u00e4kin ammattiliitto JHL:n j\u00e4seneksi<\/a>, puolustamme j\u00e4senten etuja tes-neuvotteluissa!<\/p>\n\n\n\n J\u00e4rjest\u00f6t, jotka allekirjoittavat neuvottelujen j\u00e4lkeen ty\u00f6ehtosopimuksen. Yksityisen sektorin neuvotteluissa puhutaan allekirjoittajaj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Katso my\u00f6s p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6t<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Ammattiliitot valvovat j\u00e4sentens\u00e4 etuja ty\u00f6paikoilla ensisijassa luottamushenkil\u00f6iden kautta. Ammattiliitolla on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 asema ty\u00f6markkinaneuvotteluissa, sill\u00e4 ammattiliitot solmivat alan ty\u00f6nantajaliiton kanssa ty\u00f6- ja virkaehtosopimuksia, joissa sovitaan alan palkoista ja muista ty\u00f6ehdoista.<\/p>\n\n\n\n Avainty\u00f6nantaja Avainta ry <\/a>on valtakunnallinen yksityisen sektorin ty\u00f6nantajien edunvalvontaj\u00e4rjest\u00f6. Avainta ry:n j\u00e4senin\u00e4 on monen alan yrityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Avainty\u00f6nantajat Avainta ry on valtakunnallinen ja monitoimialainen yksityisen sektorin ty\u00f6nantajaedunvalvontaj\u00e4rjest\u00f6<\/p>\n\n\n\n Valtakunnansovittelijan toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa Bulevardilla. Valtakunnansovittelija sovittelee ammatti- ja ty\u00f6nantajaliiton v\u00e4lisi\u00e4 ty\u00f6ehtosopimuksiin liittyvi\u00e4 riitoja.<\/p>\n\n\n\n Ammattiyhdistysliike hankkii j\u00e4senilleen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 turvaa ja etuja, jotta ihmiset eiv\u00e4t j\u00e4isi yksin ja oman onnensa nojaan esimerkiksi silloin, kun heit\u00e4 kohtaa sairaus tai ty\u00f6tt\u00f6myys. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 on edunvalvontaa. My\u00f6s el\u00e4ke-etujen puolustaminen on edunvalvontaa. Ay-liikkeen edunvalvontaty\u00f6n tuloksia ovat esimerkiksi palkankorotukset, vuosilomat, \u00e4itiys-, isyys- ja vanhempainvapaat ja ty\u00f6el\u00e4ke. Ammattiliitot valvovat etuja my\u00f6s ty\u00f6paikoilla, miss\u00e4 liiton j\u00e4senet ja luottamusmies yhdess\u00e4 parantavat ty\u00f6suhteen ehtoja.<\/p>\n\n\n\n Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto<\/a> EK on yksi Suomen nelj\u00e4st\u00e4 ty\u00f6nantajien keskusj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4. EK edustaa yksityisi\u00e4 ty\u00f6nantajia.<\/p>\n\n\n\n Eurolinja tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 palkankorotuksista sovitaan eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. Kaikki palkansaajat saavat siis euro- tai senttim\u00e4\u00e4r\u00e4isen korotuksen palkkoihinsa.<\/p>\n\n\n\n Katso my\u00f6s prosenttilinja <\/a>ja sekalinja<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Indeksi on tilastollinen suhdeluku. Se ilmaisee jonkin suureen, esimerkiksi palkkojen tai hintojen muutosta jostakin ajankohdasta toiseen.<\/p>\n\n\n\n Julkisen alan unionin (entinen Kunta-alan unioni) muodostavat yhdess\u00e4 ammattiliitot JHL ja JYTY. Unioni on yksi kunta-alan ja hyvinvointialueiden p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4, jotka neuvottelevat alan ty\u00f6- ja virkaehtosopimukset yhdess\u00e4 Kunta- ja hyvinvointialuety\u00f6nantajat KT:n kanssa.<\/p>\n\n\n\n Katso my\u00f6s kunta-alan yleinen virka- ja ty\u00f6ehtosopimus KVTES<\/a>, kunta-alan teknisen henkil\u00f6st\u00f6n virka- ja ty\u00f6ehtosopimus TS<\/a> sek\u00e4 p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6t<\/a>.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4rjestelyer\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan kohdennettua palkankorotuser\u00e4\u00e4, jonka jakamisesta sovitaan esimerkiksi liitto- tai yrityskohtaisesti. J\u00e4rjestelyer\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityksi\u00e4 j\u00e4rjestelyvaraer\u00e4, j\u00e4rjestelyvara ja liittoer\u00e4. J\u00e4rjestelyer\u00e4 eroaa yleiskorotuksesta niin, ett\u00e4 j\u00e4rjestelyer\u00e4\u00e4 ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti makseta kaikille.<\/p>\n\n\n\n Katso my\u00f6s kuoppakorotus, matalapalkkaer\u00e4, paikallinen er\u00e4 ja virastoer\u00e4 ja yleiskorotus.<\/p>\n\n\n\n Keskitetty ratkaisu on sopimus, jonka tekev\u00e4t ty\u00f6markkinakeskusj\u00e4rjest\u00f6t, esimerkiksi SAK <\/a>ja EK<\/a>. JHL on SAK:n j\u00e4senliitto.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2017 EK teki s\u00e4\u00e4nt\u00f6muutoksen ja ilmoitti, ett\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 tee keskitettyj\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n Ammattiliitto JHL:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkil\u00f6liitto Jytyn yhteinen neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6.<\/p>\n\n\n\n Kirkon ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja virkasuhteessa kirkkoon olevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkoista ja ty\u00f6suhteen ehdoista on neuvoteltu Kirkon yleinen virka- ja ty\u00f6ehtosopimus KirVESTES:ssa.<\/a><\/p>\n\n\n\n JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkil\u00f6liitto Jyty <\/a>muodostavat Kirkon alan unionin, joka on yksi kirkon p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4. Muita p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 kirkon alalla ovat Julkisalan koulutettujen neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 JUKO ry ja Kirkon alojen ammattij\u00e4rjest\u00f6 Kirkon alat ry<\/a>. Ty\u00f6nantajia edustaa Kirkon ty\u00f6markkinalaitos<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Kirkon ty\u00f6markkinalaitos<\/a> on yksi Suomen nelj\u00e4st\u00e4 ty\u00f6nantajien keskusj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kolmikanta on asioiden sopimista ja yhteisty\u00f6t\u00e4 niin, ett\u00e4 neuvotteluihin osallistuvat ty\u00f6nantajaj\u00e4rjest\u00f6t, palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6t ja maan hallitus. Kolmikantainen yhteisty\u00f6 on Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 ILO:n p\u00e4\u00e4periaate ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misess\u00e4. My\u00f6s Euroopan unioni on omaksunut kolmikantaperiaatteen ty\u00f6markkinoiden kehitt\u00e4misess\u00e4. Suomi on noudattanut kolmikantaisuutta usean vuosikymmenen ajan, mutta ty\u00f6nantajien keskusj\u00e4rjest\u00f6 Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n Keskusliitto EK on ilmoittanut, ett\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 tee keskitettyj\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n Kuntien ja hyvinvointialueiden ty\u00f6nantajia edustaa ty\u00f6nantajaj\u00e4rjest\u00f6 Kunta- ja hyvintointialuety\u00f6nantajat KT<\/a>. KT on my\u00f6s ty\u00f6markkinakeskusj\u00e4rjest\u00f6, ja se edustaa kunta ja hyvinvointialuety\u00f6nantajia kolmikantayhteisty\u00f6ss\u00e4 ja valtakunnallisissa ty\u00f6markkinaneuvotteluissa. KT neuvottelee kunta-alan ja hyvinvointialueiden ty\u00f6- ja virkaehtosopimuksista henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 edustavien p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa.<\/p>\n\n\n\n Kunta-alan yleinen virka- ja ty\u00f6ehtosopimus eli KVTES<\/a> on ty\u00f6ehtosopimus, jota sovelletaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti kuntien viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin. Sopimuksen osapuolina ovat ty\u00f6nantajia edustava Kunta- ja hyvinvointialuety\u00f6nantajat KT ja kolme henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 edustavaa p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yleisest\u00e4 ansiokehityksest\u00e4 j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4neille aloille, ammattiryhmille tai ty\u00f6ntekij\u00f6ille sovittu palkankorotus, joka on korkeampi kuin muilla aloilla. Esimerkiksi matalapalkkaer\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6ehtosopimuksen kustannusvaikutus tarkoittaa sopimuksen palkankorotusten ja laadullisten parannusten todellisia kustannuksia ty\u00f6nantajalle. Palkankorotusten lis\u00e4ksi laadulliset vaikutukset monesti tuottavat ty\u00f6nantajalle kustannuksia.<\/p>\n\n\n\n Liittokierrosta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n puhuttaessa liittokohtaisesta sopimisesta. Liittokohtainen sopiminen on ty\u00f6ehtosopimuksesta neuvottelemista ammattiliittojen ja ty\u00f6nantajaliittojen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in keskusj\u00e4rjest\u00f6t kuten SAK eiv\u00e4t osallistu neuvotteluihin. Vuonna 2023 tes-neuvottelut k\u00e4yd\u00e4\u00e4n liittokierroksena.<\/p>\n\n\n\n Matalapalkkaer\u00e4 on palkankorotuser\u00e4, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy alan matalapalkkaisuuden perusteella. Er\u00e4n tarkoituksena on korottaa matalapalkkaisten alojen ansioita suhteellisesti enemm\u00e4n kuin muiden alojen ansioita.<\/p>\n\n\n\n Matalapalkkaer\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s lyhennyst\u00e4 mapa.<\/p>\n\n\n\n Tukilakko eli my\u00f6t\u00e4tuntolakko on lakko, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakkoilevia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 kohtaan. My\u00f6t\u00e4tuntolakot ovat sallittuja silloinkin, kun ty\u00f6ehtosopimus on voimassa<\/p>\n\n\n\n Naispalkkaer\u00e4 on palkankorotuksiin varattu er\u00e4, jonka tarkoituksena on tasoittaa naisten ja miesten v\u00e4lisi\u00e4 palkkaeroja. Naispalkkaer\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s lyhennett\u00e4 napa.<\/p>\n\n\n\n Neuvotteliljoiden saavuttama yksimielisyys uuden ty\u00f6- tai virkaehtosopimuksen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Neuvottelutuloksen muuttuminen sopimukseksi vaatii hyv\u00e4ksynn\u00e4n osapuolten hallinnoilta.<\/p>\n\n\n\n Normaalisitovat ty\u00f6ehtosopimukset velvoittava niit\u00e4 osapuolia, jotka ovat allekirjoittaneet ty\u00f6ehtosopimuksen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi yrityksi\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6nantaja- ja ty\u00f6ntekij\u00e4liittoja. Normaalisitovat ty\u00f6ehtosopimukset koskevat my\u00f6s sopimuksessa mukana olevien liittojen alayhdistyksi\u00e4 sek\u00e4 yhdistysten ty\u00f6nantaja- ja ty\u00f6ntekij\u00e4j\u00e4seni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Normaalisitova ty\u00f6ehtosopimus voi muuttua yleissitovaksi ty\u00f6ehtosopimukseksi, jos j\u00e4rjest\u00e4ytyneiden ty\u00f6nantajien palveluksessa on riitt\u00e4v\u00e4n suuri osa alan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Paikallinen er\u00e4 on palkankorotus, jonka jakamisesta sovitaan yrityskohtaisesti eli paikallisesti. Paikallinen er\u00e4 eroaa yleiskorotuksesta niin, ett\u00e4 korotusta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 makseta kaikille.<\/p>\n\n\n\n Paikallinen sopiminen on sopimista yritys- tai ty\u00f6paikkatasolla sek\u00e4 virastoissa ja laitoksissa. Esimerkiksi ty\u00f6ajoista ja osasta palkankorotuksia voidaan sopia paikallisesti ty\u00f6- tai virkaehtosopimuksen antamissa puitteissa. Paikallisesti voidaan sopia asioista my\u00f6s ty\u00f6ehtosopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4 poiketen, jos se on lain ja ty\u00f6ehtosopimuksen mukaan mahdollista. Ty\u00f6ehtosopimuksissa voidaan my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, mist\u00e4 asioista ei voida sopia paikallisesti.<\/p>\n\n\n\n Onnistunut paikallinen sopiminen perustuu aina vapaaehtoisiin sopimuksiin, joista on neuvoteltu. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden edustajana paikallisesta sopimisesta neuvottelee monesti luottamusmies. JHL:n mielest\u00e4 paikallisessa sopimisessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4t ja heit\u00e4 edustavat liitot saavat riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa esimerkiksi yrityst\u00e4 koskevista asioista. Lis\u00e4ksi ty\u00f6ntekij\u00e4puolella ja esimerkiksi luottamusmiehill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa valmistautua neuvotteluihin.<\/p>\n\n\n\n Suomessa on kolme palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6\u00e4. Keskusj\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4seni\u00e4 ovat ammattiliitot, joita Suomessa on kymmenitt\u00e4in. Palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6t ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusj\u00e4rjest\u00f6 SAK<\/a>, toimihenkil\u00f6keskusj\u00e4rjest\u00f6 STTK <\/a>ja korkeasti koulutettujen keskusj\u00e4rjest\u00f6 Akava<\/a>. JHL on SAK:n j\u00e4senliitto.<\/p>\n\n\n\n Palkkaliukuma on sopimuskauden aikan syntynyt ansioiden nousun ja ty\u00f6ehtosopimuksissa sovittujen palkankorotusten v\u00e4linen erotus.<\/p>\n\n\n\n Palkkaperint\u00f6 on laskennassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 suure. Palkkaperint\u00f6 kertoo, kuinka paljon palkkojen nousu vuoden aikana korottaa palkkaa seuraavana vuonna.<\/p>\n\n\n\n Palvelualojen ty\u00f6nantajat Palta<\/a> on palveluyritysten ja yhteis\u00f6jen edunvalvontaj\u00e4rjest\u00f6 ja Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto EK:n<\/a> j\u00e4senliitto. Paltan j\u00e4senin\u00e4 on osakeyhti\u00f6it\u00e4, liikelaitoksia sek\u00e4 erillisen yhteistoimintasopimuksen perusteella valtiovarainministeri\u00f6. Paltan sopimuskentt\u00e4 koostuu mm. monista talokohtaisista ty\u00f6ehtosopimuksista, joissa p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti pohjana on Paltan EPA-ty\u00f6ehtosopimus. Paltan sopimusaloissa on my\u00f6s joitakin alakohtaisia ty\u00f6ehtosopimuksia. Paltan kanssa k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 neuvotteluissa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 edustavat mm. JHL, Pardia ja YTN. Alakohtaisissa ty\u00f6ehtosopimuksissa n\u00e4iden lis\u00e4ksi ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 edustavat mm. Ammattiliitto Pro ja JYTY.<\/p>\n\n\n\n Per\u00e4lauta tarkoittaa ty\u00f6ehtosopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4, jossa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n miten menetell\u00e4\u00e4n, ellei paikallisesti ole sovittu toisin. Jos jossain asiassa ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 ty\u00f6paikalla yksimielisyyteen, noudatetaan ty\u00f6ehtosopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 eli niin kutsuttua per\u00e4lautaa. Ty\u00f6paikalla voidaan esimerkiksi sopia, ett\u00e4 palkankorotusten paikallisesta j\u00e4rjestelyvaraer\u00e4st\u00e4 neuvotellaan. Mik\u00e4li osapuolet eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se sopuun palkankorotusten jaosta, per\u00e4lauta voi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 er\u00e4 jaetaan tasan kaikille.<\/p>\n\n\n\n Kun kaikilla palkansaajille sovitaan suhteellisesti eli prosentuaalisesti yht\u00e4 suuret palkankorotukset, on kyse prosenttilinjasta.<\/p>\n\n\n\n Katso my\u00f6s eurolinja<\/a> ja sekalinja<\/a>.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4rjest\u00f6t, jotka ovat sopimassa valtakunnallisista virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksista julkisella puolella eli valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja kirkon aloilla.<\/p>\n\n\n\n Kunta-alalla ja hyvinvointialueilla p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ovat Julkisen alan unioni JAU, Sosiaali- ja terveysalan neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 Sote ry ja Julkisalan koulutettujen neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 JUKO. JHL on osa Julkisen alan unionia. Neuvotteluosapuolet on m\u00e4\u00e4ritelty niin kutsutussa p\u00e4\u00e4sopimuksessa, jonka Kunnallinen ty\u00f6markkinalaitos teki j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa vuonna 2007. Sopimus p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 2008, mutta sen m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 on noudatettu senkin j\u00e4lkeen. Ty\u00f6nantajia eli kuntia ja hyvinvointialueita edustaa Kunta- ja hyvinvointialuety\u00f6nantajat KT.<\/p>\n\n\n\n Valtion virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksissa p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ovat JHL:n lis\u00e4ksi Julkisalan koulutettujen neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 JUKO ja Ammattiliitto Pro.<\/p>\n\n\n\n JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkil\u00f6liitto Jyty muodostavat Kirkon alan unionin, joka on yksi kirkon p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4. Muita p\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 kirkon alalla ovat Julkisalan koulutettujen neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 JUKO ry ja Kirkon alojen ammattij\u00e4rjest\u00f6 Kirkon alat ry. Ty\u00f6nantajia edustaa Kirkon ty\u00f6markkinalaitos.<\/p>\n\n\n\n Palkankorotusratkaisussa sovitaan korotuksiksi esimerkiksi xx euroa mutta kuitenkin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n y prosenttia.<\/p>\n\n\n\n Sekalinja suosii matalapalkkaisia. Palkankorotukset maksetaan yleens\u00e4 alemmissa palkoissa eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4 ja ylemmiss\u00e4 palkoissa prosenttim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kun vanhan ty\u00f6- tai virkaehtosopimuksen voimassaoloaika p\u00e4\u00e4ttyy, alkaa sopimukseton tila. Vanhojen sopimusten ty\u00f6- tai virkaehtoja noudetataan edelleen. Sopimuksettoman tilan aikana ei ole esimerkiksi ty\u00f6rauhavelvoitetta eli silloin j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4t ty\u00f6taistelut ovat laillisia.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6markkinakeskusj\u00e4rjest\u00f6t STTK<\/a>, SAK<\/a>, Akava<\/a>, EK<\/a>, Kirkon ty\u00f6markkinalaitos<\/a>, Kunnallinen ty\u00f6markkinalaitos<\/a> ja Valtion ty\u00f6markkinalaitos<\/a> ovat julkaisseet suosituksen sukupuolivaikutusten arvioinnista ty\u00f6paikoilla. Sukupuolivaikutusten arvioinnista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s lyhennett\u00e4 suvaus.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6markkinakeskusj\u00e4rjest\u00f6t suosittelevat ty\u00f6- ja virkaehtosopimuksista neuvotteleville tahoille, ett\u00e4 ne arvioivat sopivin v\u00e4liajoin, miten tehdyt ty\u00f6ehtosopimukset vaikuttavat naisten ja miesten palkkaeroihin.<\/p>\n\n\n\n Suomen ammattiliittojen keskusj\u00e4rjest\u00f6 SAK<\/a> on yksi Suomen kolmesta palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4. SAK:n j\u00e4seni\u00e4 ovat 19 teollisuuden, julkisen sektorin, kuljetusalojen ja yksityisten palvelualojen ammattiliittoa. Niihin kuuluu reilu 800 000 suomalaista. My\u00f6s JHL on SAK:n j\u00e4sen. SAK on Suomen vanhin ammattij\u00e4rjest\u00f6. Suomessa on my\u00f6s kaksi muuta palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6\u00e4. Toinen niist\u00e4 edustaa korkeasti koulutettuja, toinen toimihenkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Terveyspalvelualan unioni<\/a> edustaa yksityisen terveydenhuoltoalan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ty\u00f6ehtosopimusneuvotteluissa eli unioni on neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6. Sill\u00e4 on seitsem\u00e4n terveyspalvelualan j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 eli JHL, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkil\u00f6liitto Jyty, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattij\u00e4rjest\u00f6 Talentia, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL, Suomen Ty\u00f6terveyshoitajaliitto STTHL sek\u00e4 Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry. Ty\u00f6nantajia edustaa neuvotteluissa Hyvinvointialan liitto.<\/p>\n\n\n\n Unionin ty\u00f6ehtosopimusta sovelletaan sen j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4seniin ja ty\u00f6ehtosopimuksen perusteella valitut luottamusmiehet edustavat ty\u00f6paikoilla kaikkien j\u00e4senliittojen j\u00e4seni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kunta- ja hyvinvointialuety\u00f6nantajat KT:n<\/a> toimisto sijaitsee Toisella linjalla Helsingin Kalliossa. KT on kunta-alan ja hyvinvointialueiden ty\u00f6nantajaj\u00e4rjest\u00f6 sek\u00e4 ty\u00f6markkinakeskusj\u00e4rjest\u00f6. KT edustaa kunta- ja hyvinvointialuety\u00f6nantajia valtakunnallisissa ty\u00f6markkinaneuvotteluissa sek\u00e4 kolmikantayhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Katso my\u00f6s ty\u00f6nantajakeskusj\u00e4rjest\u00f6t<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo on sopimus, jossa ovat mukana niin ty\u00f6markkinoiden keskusj\u00e4rjest\u00f6t kuin Suomen hallituskin. Tupossa sovitaan laajasti ty\u00f6markkinoita koskevista ratkaisuista kuiten palkoista, tulonjaosta, veroratkaisuista ja sosiaalipoliittisista toimista. Tupon rajat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t, miten ty\u00f6nantajien liitot ja ty\u00f6ntekij\u00e4liitot voivat sopia ty\u00f6ehtosopimuksista. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto<\/a> EK on ilmoittanut, ett\u00e4 se ei en\u00e4\u00e4 neuvottele tupo-ratkaisuista<\/a>, joten niit\u00e4 tuskin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Katso my\u00f6s keskitetty ratkaisu<\/a> ja liittokierros.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6ehtosopimuksista sopivat ty\u00f6ntekij\u00e4- ja ty\u00f6nantajaliitot. Ty\u00f6ehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, ty\u00f6ajoista ja lomista. Sovitut edut ovat v\u00e4himm\u00e4isehtoja, joita ei saa alittaa. Ty\u00f6paikoilla voidaan sopia aina my\u00f6s ty\u00f6ehtosopimusta paremmista eduista sek\u00e4 ty\u00f6- ja virkaehtosopimuksissa sallituista poikkeuksista. JHL solmii yhteens\u00e4 noin 60 valtakunnallista ty\u00f6ehtosopimusta koskien eri toimialoja ja yrityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Katso my\u00f6s virkaehtosopimus<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6nantajilla on omat j\u00e4rjest\u00f6ns\u00e4, joita kutsutaan ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6iksi. Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t pyrkiv\u00e4t vaikuttamaan yhteiskuntaan kaikissa asioissa, jotka koskevat niiden j\u00e4seni\u00e4. Ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden muodostamat valtakunnalliset ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6t sopivat ty\u00f6ehtosopimuksia. Julkisella alalla sovitaan my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 vastaavasti virkaehtosopimuksia.<\/p>\n\n\n\n Suomessa on kolme palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 ja nelj\u00e4 ty\u00f6nantajien keskusj\u00e4rjest\u00f6\u00e4. Palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4seni\u00e4 ovat ammattiliitot ja ty\u00f6nantajakeskusj\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4seni\u00e4 ovat ty\u00f6nantajaliitot.<\/p>\n\n\n\n Palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6t ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusj\u00e4rjest\u00f6 SAK<\/a>, toimihenkil\u00f6keskusj\u00e4rjest\u00f6 STTK<\/a> ja korkeasti koulutettujen keskusj\u00e4rjest\u00f6 Akava<\/a>. Ty\u00f6nantajakeskusj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ovat yksityissektoria edustava Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto EK<\/a>, Kunnallinen ty\u00f6markkinalaitos Kunta- ja hyvinvointialuety\u00f6nantajat KT<\/a>, Valtion ty\u00f6markkinalaitos VTML <\/a>ja Kirkon ty\u00f6markkinalaitos.<\/a><\/p>\n\n\n\n Suomessa on nelj\u00e4 ty\u00f6nantajakeskusj\u00e4rjest\u00f6. Keskusj\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4seni\u00e4 ovat ty\u00f6nantajien liitot. Ty\u00f6nantajakeskusj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ovat Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto EK<\/a>, Valtion ty\u00f6markkinalaitos VTML<\/a>, KT<\/a> ja Kirkon ty\u00f6markkinalaitos.<\/a><\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6nantajista eli esimerkiksi yrityksist\u00e4 ja julkisen sektorin ty\u00f6nantajista suuri osa kuuluu oman alansa ty\u00f6nantajaliittoon.<\/p>\n\n\n\n Kun ty\u00f6- tai virkaehtosopimukset ovat voimassa, ovat kaikki voimassa olevaa sopimusta koskevat ty\u00f6taistelutoimet kiellettyj\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on kuitenkin mahdollisuus ryhty\u00e4 luonteeltaan poliittisiin ty\u00f6taistelutoimiin my\u00f6s silloin, kun ty\u00f6ehtosopimus on voimassa. My\u00f6s my\u00f6t\u00e4tuntolakot ovat sallittuja. Toimet eiv\u00e4t kuitenkaan saa edes osaksi kohdistua omaan, voimassa olevaan sopimukseen.<\/p>\n\n\n\n Virkamiesten ja viranhaltijoiden lakko-oikeutta on rajattu sopimuksilla. Virkamiesten ja viranhaltijoiden poliittiset lakot ja mielenosoituslakot ovat laittomia.<\/p>\n\n\n\n Virka- ja ty\u00f6ehdoista sovitaan l\u00e4hes aina m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi. Palkansaajaj\u00e4rjest\u00f6t sanovat yleens\u00e4 sopimukset irti ennen m\u00e4\u00e4r\u00e4ajan loppua. Mik\u00e4li n\u00e4in ei teht\u00e4isi, sopimus jatkuisi sellaisenaan yleens\u00e4 vuoden kerrallaan.<\/p>\n\n\n\n Katso my\u00f6s Sopimukseton tila<\/a><\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riidat voidaan vied\u00e4 ty\u00f6tuomioistuimen<\/a> ratkaistavaksi. Ty\u00f6tuomioistuin k\u00e4sittelee my\u00f6s ty\u00f6rauharikkomukset ja laittomista ty\u00f6taisteluista langetettavien hyvityssakkojen suuruuden. Ty\u00f6tuomioistuimen tuomioihin ei voi hakea muutosta eli ne ovat lopullisia. Korkein oikeus voi kuitenkin purkaa ty\u00f6tuomioistuimen tuomion samoin edellytyksin kuin muidenkin tuomioistuinten tuomiot.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6suhdetta ja ty\u00f6sopimuksista aiheutuvia riitoja ei k\u00e4sitell\u00e4 ty\u00f6tuomioistuimessa. Ty\u00f6sopimusriidat k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuksissa, virkasuhteessa ty\u00f6skentelevien riita-asioita k\u00e4sittelev\u00e4t hallinto-oikeudet.<\/p>\n\n\n\n Valtakunnansovittelija sovittelee ammatti- ja ty\u00f6nantajaliiton v\u00e4lisi\u00e4 ty\u00f6ehtosopimuksiin liittyvi\u00e4 riitoja. Sovittelija auttaa osapuolia hakemaan ratkaisua ty\u00f6riidoissa, jotka uhkaavat ty\u00f6rauhaa. Sovittelun piiriin eiv\u00e4t kuulu esimerkiksi niin kutsutut poliittiset ty\u00f6taistelut, joiden tavoitteena on vaikuttaa poliittisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ihin. Valtakunnansovittelijan teht\u00e4v\u00e4\u00e4 hoitaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Anu Sajavaara<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Valtion ty\u00f6markkinalaitos VTML<\/a> on yksi Suomen nelj\u00e4st\u00e4 ty\u00f6nantajien keskusj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Virastoer\u00e4 on kohdennettu palkankorotus, jonka jakamisesta sovitaan virastokohtaisesti. Virastoer\u00e4 eroaa yleiskorotuksesta niin, ett\u00e4 korotusta ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti makseta kaikille.<\/p>\n\n\n\n Valtion, kuntien ja kirkon palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksilla. Virkaehtosopimus m\u00e4\u00e4rittelee viranhaltijan palvelussuhteen ehdot kuten palkan, ty\u00f6ajan ja lomat. Virkaehtosopimuksessa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n my\u00f6s, millaiset ty\u00f6rauhaehdot alalla ovat voimassa ja miten asioista voidaan sopia paikallisesti.<\/p>\n\n\n\n Virkasuhteita on vain julkisella sektorilla eli kunnissa, kuntayhtymiss\u00e4, valtiolla ja kirkolla. Virkasuhteessa oleva ty\u00f6ntekij\u00e4 on virkamies ja h\u00e4nt\u00e4 koskevat erityislait kuten laki kunnallisesta viranhaltijasta<\/a> ja valtion virkamieslaki<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Virkasuhteessa ty\u00f6skentelev\u00e4ll\u00e4 virkamiehell\u00e4 on laajemmat velvollisuudet kuin ty\u00f6suhteisella ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4. Virkamiehell\u00e4 on esimerkiksi virkavastuu eli h\u00e4n vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Jos ty\u00f6ntekij\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n julkista valtaa, on virkasuhde tarpeen. Julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6 tarkoittaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 kansalaisten, yritysten ja yhteis\u00f6jen eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista.<\/p>\n\n\n\n Yksityisten sopimusalojen ty\u00f6ehtosopimuksia sovelletaan kunnallisissa ja valtion yhti\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 liikelaitoksissa, yhdistyksiss\u00e4 ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6iss\u00e4. Ty\u00f6nantajana voi olla my\u00f6s yksityinen henkil\u00f6, esimerkiksi henkil\u00f6kohtaisen avustajan ty\u00f6nantaja.<\/p>\n\n\n\n JHL neuvottelee ja sopii yli nelj\u00e4kymment\u00e4 yksityisen sektorin ty\u00f6ehtosopimusta. Sopimusten rakenteet vaihtelevat huomattavasti sopimusaloittain.<\/p>\n\n\n\n Yksityisen sosiaalipalvelualan ty\u00f6ehtosopimusta<\/a> noudatetaan Sosiaalialan ty\u00f6antajien j\u00e4senyritysten palveluksessa oleviin sosiaalialan palveluyksik\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6skenteleviin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n Yksityisen sosiaalipalvelualan ty\u00f6ehtosopimuksesta neuvottelevat JHL, Terveys- ja Sosiaalialan neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 TSN, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattij\u00e4rjest\u00f6 Talentia ja Jyty-Ammattiliitto Pro-STHL neuvotteluj\u00e4rjest\u00f6 sek\u00e4 Hyvinvointialan liitto.<\/a><\/p>\n\n\n\n L\u00f6yd\u00e4t yksityisen sosiaalipalvelualan ty\u00f6ehtosopimukset ja runsaasti lis\u00e4tietoa JHL:n sivuilta kohdasta yksityinen sosiaalipalveluala tes.<\/a><\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6ehtosopimuksessa sovittu euro- tai prosenttim\u00e4\u00e4r\u00e4inen palkankorotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville.<\/p>\n\n\n\n Yleissitova ty\u00f6ehtosopimus koskee my\u00f6s j\u00e4rjest\u00e4ytym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ty\u00f6nantajaa. Yleissitovassa, valtakunnallisessa ty\u00f6ehtosopimuksessa on m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ty\u00f6suhteen ehdoista ja ty\u00f6oloista, jotka koskevat ty\u00f6ntekij\u00e4n tekem\u00e4\u00e4 tai siihen l\u00e4hinn\u00e4 rinnastettavaa ty\u00f6t\u00e4. Yleissitovaa ty\u00f6ehtosopimusta on noudatettava kaikissa toimialalla toimivissa yrityksiss\u00e4. Yleissitova sopimus koskee siis my\u00f6s yrityksi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole ty\u00f6ehtosopimuksen tehneen ty\u00f6nantajaliiton j\u00e4seni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jos ty\u00f6sopimuksen ehto on ristiriidassa yleissitovan ty\u00f6ehtosopimuksen vastaavan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen kanssa, se on mit\u00e4t\u00f6n. Sen sijasta on noudatettava yleissitovan ty\u00f6ehtosopimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4. Ty\u00f6ehtosopimuksen yleissitovuuteen vaikuttaa j\u00e4rjest\u00e4ytyneiden ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4. Ty\u00f6ehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n alainen yleissitovuuden vahvistamislautakunta<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ammattiliittosi JHL neuvottelee monista ty\u00f6ehtosopimuksista, kun liittokierros p\u00e4\u00e4see t\u00e4yteen vauhtiin. Liitto puolustaa j\u00e4sentens\u00e4 etuja ja hakee neuvotteluissa my\u00f6s palkankorotuksia, mutta mit\u00e4 tarkoittavatkaan neuvottelujen aikana viljellyt termit yleissitovuus, paikallinen sopiminen tai per\u00e4lauta? Sanaston l\u00e4hteen\u00e4 on k\u00e4ytetty monien ty\u00f6markkinoilla toimivien j\u00e4rjest\u00f6jen verkkosivuja. L\u00e4htein\u00e4 on k\u00e4ytetty muun muassa Ty\u00f6v\u00e4en sivistysliitto TSL:n julkaisemaa Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4sanastoa, Ty\u00f6suojeluhallinnon verkkopalvelua ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin wiki-sivustoa. Liity sin\u00e4kin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":102,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"class_list":["post-67","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-neuvottelutermit"],"blocksy_meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=67"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":68,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/67\/revisions\/68"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/102"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=67"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=67"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=67"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Allekirjoittajaj\u00e4rjest\u00f6t<\/h2>\n\n\n\n
Ammattiliitto<\/h2>\n\n\n\n
Avainty\u00f6nantajat Avainta ry<\/h2>\n\n\n\n
Bulevardi<\/h2>\n\n\n\n
Edunvalvonta<\/h2>\n\n\n\n
Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto EK<\/h2>\n\n\n\n
Eurolinja<\/h2>\n\n\n\n
Indeksi<\/h2>\n\n\n\n
Julkisen alan unioni JAU<\/h2>\n\n\n\n
J\u00e4rjestelyer\u00e4, j\u00e4rjestelyvaraer\u00e4, j\u00e4rjestelyvara, liittoer\u00e4, virastoer\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Keskitetty ratkaisu<\/h2>\n\n\n\n
Kirkon alan unioni<\/h2>\n\n\n\n
Kirkon ty\u00f6- ja virkaehtosopimus KirVESTES<\/h2>\n\n\n\n
Kirkon ty\u00f6markkinalaitos<\/h2>\n\n\n\n
Kolmikanta<\/h2>\n\n\n\n
Kunta- ja hyvinvointialuety\u00f6nantajat KT<\/h2>\n\n\n\n
Kunta-alan yleinen virka- ja ty\u00f6ehtosopimus KVTES<\/h2>\n\n\n\n
Kuoppakorotus<\/h2>\n\n\n\n
Kustannusvaikutus<\/h2>\n\n\n\n
Liittokierros, liittokohtainen sopiminen<\/h2>\n\n\n\n
Matalapalkkaer\u00e4, mapa<\/h2>\n\n\n\n
My\u00f6t\u00e4tuntolakko, tukilakko<\/h2>\n\n\n\n
Naispalkkaer\u00e4, napa<\/h2>\n\n\n\n
Neuvottelutulos<\/h2>\n\n\n\n
Normaalisitova ty\u00f6ehtosopimus<\/h2>\n\n\n\n
Paikallinen er\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Paikallinen sopiminen<\/h2>\n\n\n\n
Palkansaajakeskusj\u00e4rjest\u00f6t<\/h2>\n\n\n\n
Palkkaliukuma<\/h2>\n\n\n\n
Palkkaperint\u00f6<\/h2>\n\n\n\n
Palvelualojen ty\u00f6nantajat Palta ry<\/h2>\n\n\n\n
Per\u00e4lauta<\/h2>\n\n\n\n
Prosenttilinja<\/h2>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4sopijaj\u00e4rjest\u00f6t<\/h2>\n\n\n\n
Sekalinja<\/h2>\n\n\n\n
Sopimukseton tila<\/h2>\n\n\n\n
Sukupuolivaikutusten arviointi, suvaus<\/h2>\n\n\n\n
Suomen Ammattiliittojen Keskusj\u00e4rjest\u00f6 SAK<\/h2>\n\n\n\n
Terveyspalvelualan unioni<\/h2>\n\n\n\n
Toinen linja<\/h2>\n\n\n\n
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, tupo<\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6ehtosopimus<\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6markkinaj\u00e4rjest\u00f6<\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6markkinoiden keskusj\u00e4rjest\u00f6t<\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6nantajakeskusj\u00e4rjest\u00f6t<\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6nantajaliitto<\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6rauha<\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6- tai virkaehtosopimuksen irtisanominen<\/h2>\n\n\n\n
Ty\u00f6tuomioistuin<\/h2>\n\n\n\n
Valtakunnansovittelija<\/h2>\n\n\n\n
Valtion ty\u00f6markkinalaitos VTML<\/h2>\n\n\n\n
Virastoer\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Virkaehtosopimus, VES<\/h2>\n\n\n\n
Virkasuhde<\/h2>\n\n\n\n
Yksityisten alojen sopimukset<\/h2>\n\n\n\n
Yksityisen sosiaalipalvelualan ty\u00f6ehtosopimus<\/h2>\n\n\n\n
Yleiskorotus<\/h2>\n\n\n\n
Yleissitova ty\u00f6ehtosopimus<\/h2>\n\n\n\n