{"id":57,"date":"2025-08-30T12:21:40","date_gmt":"2025-08-30T12:21:40","guid":{"rendered":"https:\/\/jhlblogi.fi\/?p=57"},"modified":"2025-09-01T20:59:08","modified_gmt":"2025-09-01T20:59:08","slug":"hankintalakia-pitaisi-uudistaa-eu-lainsaadannon-mukaiseksi-nykylinjaus-vaikeuttaa-kustannustehokasta-palvelutuotantoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/2025\/08\/30\/hankintalakia-pitaisi-uudistaa-eu-lainsaadannon-mukaiseksi-nykylinjaus-vaikeuttaa-kustannustehokasta-palvelutuotantoa\/","title":{"rendered":"Hankintalakia pit\u00e4isi uudistaa EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaiseksi \u2013 Nykylinjaus vaikeuttaa kustannustehokasta palvelutuotantoa"},"content":{"rendered":"\n

Viime aikoina on k\u00e4yty laajaa keskustelua julkisen sektorin in house -yhti\u00f6iden asemasta. Mediatilaa ovat saaneet erityisesti elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja niiden etuj\u00e4rjest\u00f6jen ulostulot. N\u00e4iden viestien k\u00e4rki on pelkistynyt siihen, ett\u00e4 in house -yhti\u00f6t ovat l\u00e4hinn\u00e4 veronmaksajien rahoja tuhlaavia markkinah\u00e4irikk\u00f6j\u00e4, jotka viev\u00e4t yksityisilt\u00e4 elinkeinoharjoittajilta niille kuuluvat markkinat. T\u00e4llaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 on syyt\u00e4 haastaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\/<\/figure>\n\n\n\n

In house -yhti\u00f6iden oikeudellinen asema perustuu pohjimmiltaan EU-oikeuteen, jonka kriteereit\u00e4 Suomi on kansallisesti t\u00e4ydent\u00e4nyt hankintalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Kunnat ja hyvinvointialueet voivat hankkia palveluita ilman kilpailutusta omistamiltaan tyt\u00e4ryhti\u00f6lt\u00e4, jos hankintalain mukaiset edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t. T\u00e4ll\u00f6in puhutaan in house \u2013 tai sidosyksikk\u00f6hankinnoista.  <\/p>\n\n\n\n

Saavuttaakseen in house -aseman osakeyhti\u00f6n pit\u00e4\u00e4 olla julkisten omistajiensa t\u00e4ysin omistama. Omistajilta edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa yksikk\u00f6\u00f6n samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Lis\u00e4ksi edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t saa myyd\u00e4 omistajiensa ulkopuolelle kuin korkeintaan 5 % ja enint\u00e4\u00e4n 500.000 euroa liikevaihdostaan.<\/p>\n\n\n\n

Suomen hankintalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ulosmyyntiraja on huomattavasti tiukempi kuin EU-direktiivin mukainen 20 %:n raja, jota noudatetaan l\u00e4hes kaikissa muissa EU-j\u00e4senvaltioissa. Ulosmyynti\u00e4 rajoittava sidosyksikk\u00f6s\u00e4\u00e4nn\u00f6s vaikeuttaa ja pahimmillaan jopa est\u00e4\u00e4 julkisyhteis\u00f6jen mielek\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, vaikka sidosyksikk\u00f6hankintojen tarkoitus nimenomaisesti on parantaa hankintayksik\u00f6iden mahdollisuutta kehitt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Julkisella sektorilla on oltava mahdollisuus tuottaa j\u00e4rkev\u00e4sti ja tehokkaasti tarvitsemiaan julkisia palveluja. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hankintalakia tulisi yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaiseksi ja ulosmyyntirajaa nostaa EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n sallimaan 20 %:n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja poistaa keinotekoinen 500.000 eurom\u00e4\u00e4r\u00e4inen raja.<\/p>\n\n\n\n

Kunnan tulee voida itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4, joita se itsehallintonsa nojalla ottaa p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4kseen. Perustuslain suojaamassa itsehallinnossa varmistetaan kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen. Kuntalain mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa teht\u00e4v\u00e4t ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 laissa sille erikseen m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt teht\u00e4v\u00e4t. Antaessaan kunnille valtuutuksen itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 miten ne palvelunsa tuottavat, kuntalaki antaa tietysti samalla kunnille mahdollisuuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hankintalain mukaisia in house -j\u00e4rjestelyj\u00e4 palvelutuotannossaan.<\/p>\n\n\n\n

Kuntalaki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hankinta- ja kilpailus\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kanssa yhdenmukaiset m\u00e4\u00e4rittelyt in house -markkinoiden ja kilpaillun markkinoiden v\u00e4lill\u00e4, jolloin toiminta on l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kilpailuneutraliteetin edellytt\u00e4m\u00e4t vaatimukset. Hyvinvointialueiden asema voidaan rinnastaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuntiin.  <\/p>\n\n\n\n

EU-oikeuden, Suomen perustuslain ja kuntia\/hyvinvointialueita s\u00e4\u00e4televien erityislakien perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 kunnat ja hyvinvointialueet voivat tuottaa tarvitsemiaan palveluita in house -yhti\u00f6idens\u00e4 kautta, jos ne katsovan sen olevan tarkoituksenmukaista ja jos ne itse haluavat niin tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Julkisella sektorilla on vapaus ja valta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miten se tuottaa vastuullaan olevat palvelut. In house -j\u00e4rjestely on yksi malli, joka on useassa tapauksessa osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja huoltovarmuuden huomioivaksi tavaksi tuottaa julkisia palveluita kansalaisille. Julkisen sektorin t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita kansalaisille. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja muiden intressiryhmien tarpeiden huomioiminen tulee arvoj\u00e4rjestyksess\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4mme tuleva marssij\u00e4rjestys ei julkisessa keskustelussa ole aina kovin kirkkaana n\u00e4ytt\u00e4ytynyt.<\/p>\n\n\n\n

Voit lukea aiheesta lis\u00e4\u00e4 JHL:n POSITIO-julkaisusta<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime aikoina on k\u00e4yty laajaa keskustelua julkisen sektorin in house -yhti\u00f6iden asemasta. Mediatilaa ovat saaneet erityisesti elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja niiden etuj\u00e4rjest\u00f6jen ulostulot. N\u00e4iden viestien k\u00e4rki on pelkistynyt siihen, ett\u00e4 in house -yhti\u00f6t ovat l\u00e4hinn\u00e4 veronmaksajien rahoja tuhlaavia markkinah\u00e4irikk\u00f6j\u00e4, jotka viev\u00e4t yksityisilt\u00e4 elinkeinoharjoittajilta niille kuuluvat markkinat. T\u00e4llaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 on syyt\u00e4 haastaa. In house -yhti\u00f6iden oikeudellinen asema perustuu […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":106,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi-2"],"blocksy_meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":58,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/58"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/106"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/jhlblogi.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}